Muotinäytös

Ammattikoulun tiimoilta järjestettiin muotinäytös jossa olin mukana kolmen asukokonaisuuden kanssa. Koko homma oli siis kouluprojektina toteutettu, eli pieni tapahtuma, mutta hauska kokemus millaista ei ihan äkkiä muualla tule koettua. Suunniteltiin, valmistettiin ja esitettiin vaatteemme itse. Kampauksiin ja meikkiin saatiin avustukset (toteutukset) kampaaja- ja kosmetologiopiskelijoilta suunnitelmiemme pohjalta.

Mudista ei oleaavistustakaan, teemana oli yksilöllisyys ja vastakohdat, ja esittelimme siis omia tyylejämme ja ideoitamme. 

Parista kuvista jouduin muokkailemaan taustalta ihmisiä pois, joten älkää ihmetelkö taustaverhojen omituisuuksia, en ole kummoinen muokkaaja  kuvien kanssa. Tämä kelpaa mulle. Valokuvaaja teki hommansa kyllä.

Liivi ja farkut

Liivi ja huomatkaa lenkit farkuissa =) 

 

Harmaa tunika ja lyhyt hame. 

Tunikan kanssa sopi mukavasti isompikin kaulakoru, jonka alkuperäinen käyttö on ollut vyönä.

Kuva jossa ehkä vähän osviittaa  natutellihkosta meikistä ja kampauksesta. Pikkuletit nyt on olleet valmiina ja ovat päässä edelleen.

Juhlapuku metallinhohtoisesta kaksisävyisestä kankaasta.

Täyspitkä juhlapuku on klassinen malli pienillä twisteillä. Avonainen selkä jää kuvista puuttumaan.

Kaikki kesken

Marraskuun pimeydessä sitä tekee kaikenlaista, mutta mitään en ole vielä saanut valmiiksi asti. Siispä ei auta kuin tehdä väliaikatiedoitusta mitä on työn alla.

Poncho Novitan vanhasta Saana-langasta.

Heinäkuussa halusi kuolla, nyt marraskuussa lumienkin jälkeen
 kukoistaa parvekkeella. Just mun kukka...

Luonnoksen  pohjasuttu (ennen)

Luonnostelua ja ideointia (jälkeen)

Sukat sinapinkeltaisesta. Näppärän kokoinen työ matkassa mukana.

Haahuilua ja haamuilua

Piti tehdä tää postaus jo ennen kuun vaihdetta, mutta yllättävästi unohtui. Tässä siis sekä tämän että viime vuoden asustusta taas järjen riemuvoiton pippaloinneista.
Tänä vuonna kyhäsin lähinnä lisähärpäkkeitä valmiiden vaatteiden päälle, ja päässäkin on taas pikkulettejä viime talven tapaan.

h

Viime vuonna kaikki on itse tehtyä, paitsi saappaat.  Mekko on puuvillaa, haamutus kasvimaan harsoa, käsivarressa roikkuva valo samaa materiaalia ledivalon kera, ja maski vähän mitä sattui löytymään. Ei siis mitään järin suurta panostusta vaatinut ajallisesti taikka rahallisesti,  kun mekon olin jo tehnyt kauan aiemmin kesäkäyttöön.

Harmaa pitsineule

Koska päädyin antamaan ihanan valkoisen neuleeni siskolleni (Neuleen linkki ) niin tein vastaavan kaltaisen sitten itsellenikin.  Ihmeen samanlaiset tuli vaikkei koskaan mitään ohjetta ollutkaan.

Louvren edustalla 2013 alkuperäisversiossa.

Minulla oli jo yksi toinenkin valkoinen puuvillaneule (Valk. neuleen linkki), joten päädyin uusintakierroksella vaalean harmaaseen Sirdar Simply Recycled-lankaan. Lanka on 51% kierrätyspuuvillaa T-paitateollisuudesta, ja loput 49% akryylia. Erittäin pehmeä, laskeutuva neule, oli todella onnistunut sokkovalinta.

Ja koska tota sinappiväriä on vaan saatava joka paikkaan niin tähän valikoitui sopiva nauha! Onneksi nauha on helppo vaihtaa kun tämä vaihe menee minulta joskus ehkä ohi... 

Ympyräliivi Takkatulesta

Syksy tulee taas ja kaunis  ruska on jo ihailtavana. 

Tein tällasen ympyräliivin jo muutama vuosi sitten, ööh... aika moniakin vuosia sitten. Jos pitäisi arvata niin  2010 tienoilla. Tää on ollut käytössä joka talvi, ja hienoisesta nyppyyntymisestä päätellen ollut aika monesti pesussakin, vaikka yleensä menee ihan tuulettamalla. Ja kyllä, minulla on ainakin kestänyt villapesun, vaikka ohjeistetaankin pesemään käsin (ehkä tästä johtuu pieni nyppyyntyminen, pitäisi kai siistiä pinta joskus).

Lankana Novitan Puro, Takkatuli 100% villa, ohjekin on ollut Novitan lehdessä syksyllä  2009.

Edessä on kiinnikkeenä suomalaista käsityötä, Ajan Korun (Vanhatalo) rintakoru, johon löysin tänä kesänä samaa sarjaa myös rannekorun (kuvassa).

Väristä tykkään ihan mielettömästi. Lämmin ja raikas, harmoninen. Yksi Novitan parhaista väreistä koskaan.

 

Ylipirteä tunika

Hankin ajat sitten yhden Tokmannin sulkiessa pussilakanan 4€ huimaan hintaan, tietämättä mitä sen kanssa tulee koskaan tehtyä. Sänkyyn sitä en ollut laittamassa. Ois varmaan kyllä stimuloinut ainakin tarpeeksi sekopäisiä unia jos ei muuta  :)

Tein siitä sitten tunikan. Itseasiassa tein pitkähihaisenkin  mallin samalla kertaa, mutta se odottaa vielä vetoketjuaan paikalleen.

Pään- ja kädenteillä on samasta kankaasta tehtyä omatekoista vinonauhaa, josta minulla ei  nyt ihan hirmuisesti ole ollut vielä kokemusta, mutta onhan sitä valmiina tullut jonkin verran käytettyä. Onnistuin tekemään vaatteesta jopa kohtuullisen istuvan vaikka jouduinkin poistamaan kaikki muotolaskokset etupuolelta saadakseni kuvion pysymään rikkomattomana.

Tällasta siis vielä viimeisinä aurinkoisina päivinä!

Aika hyvin katoaa selän  muotolaskokset kankaassa!

Palmikkoa paidan täydeltä

Aloitin jo keväällä neulomaan pitkää palmikkoneuletta, mutta työ jäi kesken jäätyään hiihtolomalla siskon luo toiselle puolelle Suomea. Koska oli muutakin työn alla niin ei haitannut saada tämä takaisin vasta heinäkuussa. Nyt sain sen vihdoin valmiiksi ja kuvattuakin.

Ehdinpä siitä tehdä jo välipostaustakin joskus: Purkauksia

Lankana Novitan  7 Veljestä sinappi,  75%villa, 25% polyamidi. Nykyään kyseistä värisävyä ei enää valmisteta  :(

Etupuolen palmikkokuviosta tämä koko ajatus lähti. Selkään piti yhdistellä omanlaisensa kuvio, ja koska suoran sileän neulominen sivuissa olisi ollut aivan liian tylsää, poimin sinnekin pitsikuviot jostain ohjeesta.






















Nämä palmikkomallit olivat aika helppoja kaikki, ne oppi nopeasti ulkoa, ja työ eteni kyllä joutuisasti Netflixin ääressä. Ongelmia tuottivat hihat, joita purin ja neuloin, purin ja neuloin. (Purkasin, en  pureskellut :) )


Kaulus oli helppo kunhan keksin mitä haluan. Olisin halunnut jotain yksilöllisempää, mutten saanut mitään näyttämään järkevältä. Neljäs kaulusmalli sitten sai  jäädä, ja jätän tämän nyt tähän.

Tossukoita taas

On tehty sitä sun tätä, mutten ole saanut mitään kuvailtua. Tässä  joku lyhyt välipostaus vauvantossuista joita oon tehnyt kesän lopulla. Ohjeen pohjana Novitan joku oma ohje, mikä löytyy niiden sivuiltakin, vähän muokkailtuna ja huonon muistin varassa oteutettuna. Tossuja on tehtynä muutama pari lisää samalla mallilla.

 Lankana ollut Novitan Niitty, 70% akryyli/ 30% polyamidi.
Nuo valkoiset on sitten tehty ihan omana sovelluksena, lanka ehkä BabyWool, tai sitten joku ihan muu kaapista löytynyt kerä.

Helga halusi välttämättä mukaan, ehkä odotti saavansa noista uusia leluja.

Paluu keskiajalle

Kävin Hämeen keskiaikamarkkinoilla, ja sinnehän piti pukea kaikkea omatekoista ajan henkeen sopivaa. Autenttisuus ei ollut nyt pyrkimyksenä. 
Kaikki kuvissa näkyvät vaatteet olen tehnyt, hevosen jouhista tehtyjä korvakoruja myöten.

Puuvillahame on jo pari vuotta sitten tehty, kiinnitys vyötäröllä on toteutettu nyörityksin. Helmalinjaa löytyy äkkiä mitattuna 6 metriä. Pituuttakin riittää mukavasti että sopii kyllä liikkua.

Huivi vyötäröllä on neulottu Wingspan, josta on ollut juttua aiemmin; http://laveeraus.blogspot.fi/2015/12/wingspan-huivit.html

Liivin tein viime talvena koulutyönä muiden hommien ohella, puuvillasta sekin. Edessä nepparit sekä soljet. Jos kiinnityksen edessä olisi toteuttanut nyörityksellä, olisi liivi ollut kääntömallia, ja vuoripuolen olisi voinut tehdä halutessaan eri väriseksi. Alkuperäismallissa taisi olla napit.

Paita on myös kaiken muun tapaan puuvillaa. Kankaan sain Kaarinan Jätti-Rätistä hurjaan 0,80€/m hintaan. Ei ole siis tätä paitaa ainakaan hinnalla pilattu. Sama paita toimii pitkä- ja lyhythihaisena.

Protoja ja tuotoksia

On tullut tehtyä vuorotellen kaikenlaista sekalaista. Tällä hetkellä on tekeillä kaksi neulepaitaa (puuvillainen ja villainen), lautapelikassi miehelle, ja tiski-/pöytärättejä on tuherrettu jo pitkin kesää vaikka millä väreillä. Muutamat vauvantossutkin on tullut tehtyä, niistä vielä langat päättelemättä. 

Rättien kirjoa.

 

 

Valokuvausta, korento järven rannalta.

Löytyi valokuvaa vielä keväältäkin kun housujen protoa on sovitettu.

Koulun sovituskopissa.

Ja koko porukan voimin on tehty taas ihan uusia juttuja, kuten lautapelikassia. Siitä varmaan jatkossa lisää. Kuva on siitä onnistunut että mun päällä on omatekoinen paita josta en jaksa tän enempää vääntää postausta, ja taustalla maalaamani öljyväritaulu vuodelta 2004, aiheena meksikolainen parkki Cuauhtémoc.

Hääpuku ja jotain pientä lisää

Mieheni sisko meni naimisiin viime vuoden lopulla, ja halusi mut tekemään pukua itselleen tuota tarkoitusta varten. Vähän perinteistä rokimpaa oli luvassa, ja sillä mentiin. Mitat otettiin, ja niiden varassa sumplittiin yhdessä ideoita toteutettavaksi.

Onneksi oli olemassa kakkosvaihtoehto tiedossa jos ensimmäinen koekappaleeni (ainoa sellainen) olisi valmistuttuaan täysi fiasko. Valmistuksen aikana ei nimittäin päästy kertaakaan sovituksia tekemään, joten pienoisella riskillä touhuttiin. Tosin sitähän se yleensä on koko naimisiinmeno (terv. kymmenes vuosi itsellä menossa), joten ei stressailtu liikoja mokomasta. 

Jotain tehtiin oikein, koska sulhanenkin vastasi vielä myöntävästi. =D
Luulen kyllä että morsian oli tehnyt sellaisen vaikutuksen jo aiemmin että tuossa tilanteessa oli tuskin kovin paljoa enää merkitystä vaatetuksella. On se kaunis morsian kuitenkin ihan kiva juttu.

Koska häitä on käsittääkseni tarkoitus juhlia vain kerran, tehtiin mekosta jälkikäteen vielä muissakin juhlavissa tilanteissa sopiva vaatekerta. Katkaisu vyötärön tienoille, vähän lisää metallia sirkkarenkaiden muodossa ja vielä tarvittaessa lisättävää pituutta hihoihin.

Kankaana tässä toimi laadukas puuvillatrikoo, jonka pinta on jossain määrin jopa minimaalisesti kiiltävää. Kangas ei jousta kovinkaan paljoa, joten pitää muotonsa todella hyvin.

Niin ja klikkailkaa kuvia isommaksi!

Hihaton. Kissa on.

Hihat on. Kissaton.

Takana violetti kaitale ja nyöritykset.

Sivuprofiilia.

Nyörityksiä lähempää pienen lemmikkilisän saaneena.